Istun kotimatkalla lentokoneessa kauniin, mutta vähän kuljetuksesta kärsineen kukkakimpun ja onnittelutaulun kanssa. Olen tulossa vuosittaiselta tapahtumalta Farmasian päiviltä Helsingin messukeskuksesta. Olin luennoimassa Farmasian päivillä kolmatta kertaa ja jokainen luentoni on käsitellyt lääkehoidon arviointia eri näkökulmista. Tällä kerralla osallistuin myös `Toiminnan kehittäminen´ -Posterikilpailuun yritykseni saavutuksien tiimoilta. Posterini otsikko oli: ”Kuopiossa yli 500 lääkehoidon arviointia”, jossa käsiteltiin Public-Private-Parnership -mallia sekä moniammatillisen yhteistyön saavutuksia. Aihe oli hyvin ajankohtainen liittyen myös SOTE:n, ja posterini voitti kilpailun.

Olen kilpaurheillut yleisurheilun tiimoilta yli 20 vuotta. Tämä on opettanut valtavasti ajankäytön hallintaa sekä organisoimaan asioita, kun vuorokauden tunnit tulee jakaa harjoituksille, opiskelulle, ystäville ja perheelle. Kirjoittaessani tajusin, että tämä kilpailuvietti kulkee edelleen vahvasti mukanani, mutta se on siirtynyt aitajuoksusta työelämään. Tunteet ovat samat ja adrenaliini nousee samalla tavalla ennen jokaista luentoa kuin odottaisin telineissä lähtöviivalla pistoolin pamahdusta.

Valmistuin proviisoriksi vuonna 2010 Itä-Suomen yliopistosta ja lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden sain vuonna 2012. Tuolloin olin proviisorina Keravan 1. Apteekissa ja tuotteistin lääkehoidon arviointipalvelun apteekkiin. Tein paljon töitä, että sain moniammatillisen tiimin mukaan ja ehdin myydä sekä tehdä kymmenkunta lääkehoidon arviointia apteekissa. Muistan ensimmäisen arvioinnin jälkeen ihmetelleeni, että joku haluaa todella maksaa minun asiantuntijuudestani. Olin tottunut, että apteekissa lääkkeen toimituksen yhteydessä annettava lääkeinformaatio kuuluu lääkkeen hintaan sekä toimitusmaksuun. Osasin kuitenkin jotain vielä paljon enemmän, mistä voin pyytää perustellusti erillisen maksun. Vuonna 2012 aloitin farmasian täydennyskoulutusten suunnittelijana Aducatessa, Itä-Suomen yliopistossa ja suunnittelin pian Lääkehoidon arviointi -koulutuksen farmasisteille, jonka pohjana oli silloinen Lääkehoidon kokonaisarviointi -koulutus. Koulutussuunnittelijan työ on opettanut minulle valtavasti uutta näkökulmaa verrattuna apteekkityöhön ja olen oppinut myös liiketaloudesta yhä enemmän.

Kuulin usein kollegoiltani ja apteekkareilta, että Suomessa ei lääkehoidon arviointipalvelusta makseta. Onko todella näin? Myin lyhyessä ajassa apteekissa melkein kymmenen lääkehoidon arviointia. Jos toimin kerran koulutuksen suunnittelijana, haluan itse kokeilla palvelun toteuttamista. Kysymyksinä heitän: Miten asiakas osaa tulla palvelua kysymään esimerkiksi apteekista jos suurin osa farmasian ammattilaisistakaan ei tiedä, mistä todellisuudessa toiminnassa on kyse? Mitä palvelussa konkreettisesti myydään? Kenelle palvelu myydään? Mitä hyötyä siitä on? Mistä asiakas tietää tarvitseeko hän lääkehoidon tarkistuksen vai kokonaisarvioinnin? Palvelua tarjoavan farmasistin tai toimintaan perehdytetyn myyjän tulee tämä tietää konkreettisesti, jotta palvelu voidaan myydä. Olin taas lähtöviivalla.

Vuonna 2013 perustin äitiyslomalla ollessani oman MedFactor -nimisen yrityksen. Miehelläni on myynninjohdon konsultointia tekevä yritys SalesFactor Oy, joka antoi viitteitä yritykseni nimelle.

Tuotteistin palvelun, selvitin avainhenkilön, otin Kuopion kaupungin palvelujohtajaan yhteyttä sekä sovin ajan tapaamiselle. Valmistauduin tapaamiseen huolella, minun tuli myydä asiantuntijuuteni ja idea kaupungille. Mitä hyötyä ostajalle palvelusta on? Harvoin kaupunki tai varsinkaan potilas itse tietää tarvitsevansa lääkehoidon arviointia. Public-Private-partnership alkoi useiden neuvotteluiden jälkeen ja lääkehoidon arviointeja aloitettiin tekemään aluksi Hyvinvointitietojen yhteiskäytön edistäminen (HYKE) -hankkeessa, Kuopion kaupungin ja Sitran rahoittamana. Hankkeen aikana tehtiin yhteensä 500 lääkehoidon arviointia useissa eri moniammatillisissa tiimeissä. Hankkeen jälkeen kaupunki jatkoi sopimustamme ostopalveluna.

KYLLÄ, Suomessa voi lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuutta myydä. Ja toiminnalla on valtavan suuri hyöty itse potilaalle kuin myös yhteiskunnalle. Moniammatillinen lääkehoidon arviointi ennaltaehkäisee vääränlaisten lääkityksistä aiheutuneita seurauksia sekä näistä aiheutuneita kustannuksia. Se maksaa itse itsensä takaisin hyvin pian. Toiminnassa ei myöskään ole kyse lääkärin ”varpaille astumisesta” vaan päinvastoin – se tukee lääkärin lääkityksiin liittyviä päätöksentekoa.

Nyt lukuisissa toimipisteissä arviointeja tehneenä näen haasteena uuden toimintatavan toiminnallistamisen. Sen, miten lääkäri, hoitaja ja farmasisti (farmaseutti/proviisori) saadaan saman pöydän ääreen samanaikaisesti sekä luottamuksen syntymisen toiseen terveydenhuollon ammattilaiseen. Tähän tarvitaan johdon sitoutuminen toimintaan, valtavasti perehdytystä sekä useita kokoontumisia moniammatillisessa tiimissä. Tähän tarvitaan myös lääkehoidon arvioinnin asiantuntijalta muutakin kuin pelkkää kliinisen farmasian osaamista, että toiminta saadaan täyteen vauhtiin. Henkilöstön osallistamisella uuden toiminnan kehittämiseen, on iso merkitys.

Haluan kiittää saamastani tunnustuksesta Kuopion kaupunkia, HYKE-hankkeen projektipäällikköä Katriina Kankkusta, geriatri Heli Mattilaa sekä useita moniammatillisia tiimejä onnistuneesta yhteistyöstä. Innostukseni yrittäjyyteen ja moniammatillisiin lääkehoidon arviointeihin vain kasvoi. Telineistä lähtö on tapahtunut, mutta matka on vasta alussa ja aitoja on edessä useita!